Selka - Singi - Kebnekaise
Alunperin
seuraava leiripaikkamme olisi ollut Singin tunturitupien luona, mutta
päätimmekin vaeltaa Kebnekaisen tunturiasemalle asti.
Pari
edellistä osuutta olivat olleet niin lyhyitä,
että
meillä oli voimia vähän
pitempäänkin
taipaleeseen. Laskin että matkaa kertyisi noin 28 km.
Vähän ennen Singiä
lännessä jokilaaksossa oli
lapinkylä. Se näytti aivan autiolta. Ei ainuttakaan
ihmistä liikkunut asumusten liepeillä. Singin tuvalla
näimme lapsia leikkimässä piilosta suurten
kivien
välissä. Myöhemmin selvisi, että
nuori
tupaisäntä oli tuonut kuukaudeksi koko
perheensä sinne.
Hän oli erittäin kohtelias ja tarjosi meille kaikille
mehulasilliset. Hänen vaimonsa osasi suomea ja meillä
oli
pitkät porinat. Kerroimme, että olimme menossa
Kebnekaise
flällstationille ja tarkoituksenamme oli kiivetä
"Kebnen"
huipulle. He neuvoivat että ei kannata mennä
tunturiasemalle
asti. Siellä olisi väkeä tungokseen asti.
Kannattaisi
leiriytyä noin pari kilometriä ennen tunturiasemaa.
Siitä olisi lyhyt matka västra ledenille, joka johti
Kebnekaisen sydtoppenille.
Singistä lähtiessä edessämme oli
parin kilometrin
nousuosuus Singicohkan viereiseen solaan. Polun molemmin puolin
kohosivat valtaisat vuorenseinämät. Laakson
itäpäässä ihmettelimme kuivuneessa
puronuomassa
kivien pinnalla olevaa sinisenharmaata kerrostumaa. Gibmejohkan yli
menevän sillan jälkeen teimme kuten meitä
oli neuvottu.
Laitoimme teltat tunturiniitylle joen läheisyyteen.
Västra
leden oli aivan lähellä. Näimme joidenkin
ihmisten
palaavan vuorelta sitä pitkin. Kitteldalen, jonne
västra
leden nousi, oli aivan kohdallamme.
Illalla aikaisemmin tapaamamme ruotsalaisnuoret kertoivat seuraavan
päivän olevan aurinkoinen ja ihanteellinen Kebnelle
nousua
ajatellen. He olivat käyneet tunturiasemalla tutkimassa
sääennusteita.
