Vaellus Saariselällä 30.7. – 5.8.2006

                                                                       KUVAGALLERIA

Pääsivulle

Sama tuttu porukka taas koossa ja auton keula kohti Saariselän tuntureita. Olimme varanneet yöpymispaikan menomatkalle Tankavaaran kultakylästä. Päämäärämme oli Sokostin valloitus ja tukikohdaksemme olimme Metsähallitukselta vuokranneet Luirojärven rannalta yhdeksi yöksi Kuuselan varaustuvan. ( 9 € /hlö ) Se oli tarkoitettu kuudelle hengelle, joten se oli juuri meille sopiva. Sieltä olisi helppo käydä päivärepun kanssa 7 km päässä Sokostin huipulla.

30.7.2006

Lähdimme Oulusta varhain aamulla, joten olimme Tankavaarassa jo puoliltapäivin. Majan varaukset olivat kunnossa. Siirsimme kamppeemme tuttuun Vaskooli- kämppään, jossa olimme olleet edellisvuonnakin. Käväisimme Kiilopäällä hakemassa Kuuselan varaustuvan avaimen ja varmistamassa, että meillä on vaellukselta palatessa majoitus ja sauna jossain Kiilopään mökeistä. Tie Kiilopäälle oli huonossa kunnossa. Kuoppia ja teräväsärmäistä sepeliä. Tien laidassa oli taulu, jossa ilmoitettiin, että tie päällystetään syksyllä.
Kävimme myös uteliaisuuttamme katsomassa Kutturan kylää. Näimme tien varrella useita kullankaivajien valtauksia.

31.7.2006

Ajoimme aamulla aikaisin Kiilopään parkkipaikalle, maksoimme auton paikoitusmaksun ja lastasimme rinkat selkäämme. Suuntasimme leveälle polulle, joka meni Kiilopään ja Niilanpään vieritse kohti Rautulammen autiotupaa. Ilma oli niin lämmin, että meidän oli Raututunturin päällä vähennettävä vaatteita ja jatkoimme shortseissa ja t- paidassa. Emme menneet Rautulammelle, vaan Käyräselän ja Pitkäselän välisestä kurusta seuraten Hikiojaa. Vastaamme tuli iso letka rippikoululaisia vetäjineen. Hikioja oli nimensä veroinen ja nestevajausta torjuttiin juomalla Hart Sporttia ja purovettä. Ehdimme parahiksi Kotakönkään laavulle, kun ukkospilvet uhkasivat. Onneksi ne menivät kauempaa eivätkä sataneet leiripaikkaamme. Saimme seuraksemme sveitsiläisen nuorenparin. Myöhemmin tuli kaksi nuorta hesalaistyttöä. Heillä oli mukanaan neljä söpöä lapinkoiraa.

1.8.2006

Jatkoimme aamulla pitkin Tuiskukurua menevää polkua, kohden Tuiskukurun autiotupaa. Siellä olikin melkoinen vilske. Osa oli tullut Suomunruoktulta, osa Luirolta. Söimme kuppikuumat ja jatkoimme kohden Luirojärveä. Ampupään päältä järvi jo siinteli. Kun laskeuduimme laaksoon kohti Ampuojaa polku katosi suolla ja jouduimme etsiskelemään sitä hetkisen. Ampuojalta olikin vahva jotos kohti Luirojärveä.. Luirojoen ylitys sujui helposti. Vesi oli matalalla vain hieman yli nilkkojen ja se oli lämmintä. Asetuimme taloksi Kuuselan tupaan. Se oli siistissä kunnossa.  Vain muutamia viinapulloja oli jäänyt edellisiltä asukkailta.

2.8.2006

Aamupuuron jälkeen lähdimme kevein varustein valloittamaan Sokostin huippua. Ilma oli niin lämmin, että tarkeni shortseissa ja t- paidassa, eikä ötököistä ollut riesaa lainkaan. Olimme netistä lukeneet, että helpoin reitti huipulle on pitkin Jaulutuskurua. Eksyimme jälleen polulta ja nousimme tunturin laelle lähes jyrkintä reittiä. Huipunvalloittajien pakollisten valokuvien jälkeen menimme linkkimaston lähistöllä olevan vanhan majan seinustalle juomaan kahvit ja nauttimaan maisemista. Alas osasimme laskeutua Jaulutuskurun laitaa.
 Kurusta lähtevä puro oli täysin kuivunut. Kivet vain paistoivat kuivina, osoittaen puron uoman. Kuuselan tuvalle päästyämme testasimme Luiron uuden saunan. Se oli siirretty ylemmäs rannasta, koska pesuvedet olivat aiemmin valuneet suoraan järveen. Saunan jälkeen tytöt järjestivät meille lettukestit. Herkuttelimme niin että mahat olivat turvoksissa.

3.8.2006

Lähdimme paluumatkalle Lankojärven kautta menevää reittiä. Seurailimme Ampuojaa Vasanlyömäpäälle, jossa pidimme tauon. Jatkoimme Vasanlyömäpäänojaa seuraten Paasjoen tulipaikalle. Matkalla näimme eräällä lammella kuikkapariskunnan. Tuhdin välipalan jälkeen menimme maastossa hyvin erottuvaa polkua pitkin ja Palovangan jokea seuraillen kohti Suomujokea. Lankojärven kohdalla Suomujoessa oleva kahlaamo oli helppo ylittää. Ennen autiotupaa näimme jonkin pedon tappaman poron luurangon. Lankojärven autiotuvan ympäristössä oli useita telttoja. Mekin panimme teltat pystyyn tuvan taakse. Valmistimme iltaruuat tuvassa ja painuimme telttaan nukkumaan.

4.8.2006

Aamutoimien jälkeen suunta kohti Rautulammen autiotupaa ja sieltä Kiilopäälle. Rautulammen autiotuvan takamaasto on aika märkää ja saimme tovin etsiskellä lyhintä ja kuivinta reittiä pienen töyrään päällä olevalle autiotuvalle. Pian meidän jälkeemme tuli Kiilopään suunnasta saksalaisperhe, jossa oli kaksi alle kouluikäistä lasta. Ihmettelin miten lapset olivat jaksaneet vaeltaa mukana. Pienempää äiti oli joutunut välillä kantamaan.
Pikaisen välipalan nauttimisen jälkeen jatkoimme kohti Raututunturin lakea ja Kiilopäälle menevää polkua. Perillä asetuimme "luksus lukaaliin". Daisy ja Kitty menivät mökin saunaan ja me Veksin kanssa savusaunaan, joka oli sinä viikonloppuna ilmainen majapaikan vuokranneille.